konserttisalin verhot, hitsaajan takki, moottorisuodatin tai nikotiinilaastari

Tekstiiligeneralisti pohtii tekstiilin tulevaisuutta ja olevaisuutta.

Tekstiileissä minua kiehtoo erityisesti niiden monipuolisuus. Olen hyvin suvaitsevainen siinä, mikä tekstiilitontille kuuluu. Mielestäni tekstiiliä on kaikki, mikä valmistetaan kuituraaka-aineista (ravintokuitua lukuunottamatta) perinteisillä ja uusilla tekstiilirakenteiden valmistusmenetelmillä tai jota käytetään, kuten tekstiiliä on tavattu käyttää tai joka on tekstiilinomaista. Paperi ei kuulu tähän, mutta esimerkiksi komposiittilujitteet kuuluvat. Raja voi olla siellä täällä häilyvä, mutta tästä saanee käsityksen kiinnostuksenkohteistoni laajuudesta.

Oleellisesti aiheeseen kuuluvat myös tekstiilien ja vaatteiden tuotantoketjun ja kaupan eri vaiheet: valmistusmenetelmät, prosessit, koneet ja laitteet, kemikaalit, hankintaketjut, suunnittelu, vaikutukset eri sidosryhmiin, alan koulutus, ja näiden kaikkien kehittäminen. Myös tuotteiden elinkaari sisältäen niiden käytettävyyden, käyttäjien ja kuluttajien tarpeet, yleensä se, miksi ja kenelle näitä materiaaleja ja tuotteita tehdään, on mielestäni kiinnostavaa. Sekä se, miten tekstiilialalla työskentelevät ihmiset voivat – ja myös se, mitä he ajattelevat.

Katson maailmaa tekstiilin läpi. Uskon tekstiilin tulevaisuuteen. Uskon, että tekstiilien ja tekstiiliteollisuuden kehittämisellä voidaan edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia sekä tehdä tuottavaa liiketoimintaa. Sekä globaalisti että paikallisesti, myös Suomessa.

Julkaisen Tekstiilielämää-blogissani ajatuksiani tekstiiliteemoista. Jos haluat kohdistetumpaa näkemystä ja analyysiä juuri sinua kiinnostavasta tekstiiliaiheesta, ota yhteyttä, niin katsotaan, mitä voin tehdä hyväksesi.

Jätä kommentti